HögforsGST:n uuden tehtaan energiajärjestelmä on vertaansa vailla: uniikki HybridHEAT-lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä hyödyntää lämpöpumpputeknologian ja maalämmön parhaita puolia. Kokonaisuuden kruunaa suuri aurinkovoimala, jonka tuottama päästötön sähkö kattaa talotekniikan vuosittaisen energiankulutuksen. Uusi tehdasrakennus on siis moderni nollaenergiarakennus.

Vuoden 2020 keväällä Leppävirralle valmistunut HögforsGST:n uusi tuotantolaitos seisoo uljaana Sorsakoskelle johtavan Koskentien varressa, valtatie 5:n välittömässä läheisyydessä. Viiden miljoonan euron investointi tuli tarpeeseen, sillä entiset tilat alkoivat käydä ahtaaksi kysynnän kasvaessa, ja kasvu näyttää jatkuvan voimakkaana myös tulevaisuudessa. Toimitusjohtaja Antti Hartmanin mukaan tarve älykkäille energiaratkaisuille on suurempi kuin koskaan.

– Muun muassa ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ja yleinen pyrkimys energiatehokkuuteen ovat merkittäviä kysynnän ajureita sekä Suomessa että ulkomailla. Tällä hetkellä noin puolet liikevaihdostamme tulee viennistä ja lisää kasvua on odotettavissa. Lisätilat tulevat siis todella tarpeeseen, Hartman kertoo.

Kasvavan kysynnän lisäksi HögforsGST:llä haluttiin vastata myös energiatehokkuuden parantamiseen liittyviin haasteisiin, kuitenkaan työskentelyolosuhteista tinkimättä. Syntyi ajatus energiatehokkaasta HybridHEAT-konseptin mukaisesta lämmitysjärjestelmästä, jossa energiaa tuotetaan lämpöpumppujen ja maalämmön yhteispelinä. Järjestelmä tuottaa sekä lämpöä että jäähdytystä, ja järjestelmän tarvitsema sähkö tuotetaan tehtaan katolle asennettavalla aurinkovoimalalla. Lopputuloksena syntyi uudenlaisia ratkaisuja pullollaan oleva nollaenergiarakennus.

HybridHEAT yhdistää eri lämmitysmuodot älykkääksi ja energiatehokkaaksi kokonaisuudeksi
 

Lämmitystä talvella, jäähdytystä kesällä – tehokas lämpöpumppu on järjestelmän sydän

Uusi tuotantohalli on kokonaan ilmalämmitteinen tila, jonka lämmitys- ja jäähdytysenergian tuotannosta vastaa tehokas lämpöpumppu. HögforsGST:n Juha Virkki kertoo lisää järjestelmän toiminnasta.

– Kaiken keskiössä on lämpöpumppu, joka tuottaa tarvittaessa lämmitystä tai jäähdytystä, ja näin pitää rakennuksen sisälämpötilan ja työskentelyolosuhteet optimaalisina. Järjestelmä hyödyntää energiantuotannossa myös poistoilman lämmön talteenottoa. Sama toimii tietysti myös toisin päin: kesällä järjestelmä ottaa jäähdytystä talteen, Virkki kertoo.

Lämpöpumppu toimii siis pääasiallisena energianlähteenä, mutta sen teho ei kuitenkaan riitä tuottamaan rakennuksen tarvitsemaa lämpöä tai jäähdytystä vuoden kaikkina aikoina. Tällöin mukaan otetaan maalämpökaivojen tuottama energia.

– Vaikka rakennus on normaalia paremmin eristetty, se vaatii ajoittain lisäenergiaa lämpöpumpun tueksi. Tällöin maalämpökaivoista otetaan energiaa tukemaan ilmanvaihdon lämpöpumppujärjestelmää. Maalämpökaivot toimivat samalla lämpövarastoina, kun kesällä maaperään säilöttyä lämpöä voidaan käyttää talvella lämmitykseen. Sama järjestelmä säilöö tietysti myös kylmäenergiaa kesän jäähdytystarpeita varten, Virkki muistuttaa.

Lämmön ja jäähdytyksen tuotanto hoituu siis lämpöpumpun, lämmön talteenoton ja maalämmön yhteispelillä. Virkin mukaan järjestelmään on sisällytetty myös useita muita energiatehokkuutta parantavia ominaisuuksia.

– Esimerkiksi ilmanvaihdon kennot on mitoitettu matalille lämpötiloille, mikä parantaa lämpöpumpun hyötysuhdetta merkittävästi. Järjestelmässä testataan myös uuden, entistä tehokkaamman LTO-yksikkömme toimintaa. Kauttaaltaan anturoitua järjestelmää voidaan luonnollisesti valvoa ja ohjata oman Fiksu-ohjausjärjestelmämme kautta, Virkki kertoo.

Toimitusjohtaja Hartman innostuu kuvailemaan uutta tehdasta laboratorioksi, jossa yrityksen kehittämää teknologiaa voidaan testata käytännössä ennen markkinoille lanseeraamista.

– Uusi tuotantolaitos on kuin jättimäinen koelaboratorio, jossa voimme testata keksintöjemme toimivuutta. Kattavasti anturoitu järjestelmä tuottaa tarkkaa tietoa lämmityksen ja jäähdytyksen toiminnasta eri olosuhteissa, minkä avulla voimme kehittää tuotteitamme. Tässä kyseisessä järjestelmässä esimerkiksi uudistuneen LTO-yksikön toiminta on erityisen mielenkiinnon kohteena, Hartman kertoo.

Järjestelmää onkin päästy testaamaan varsinaisissa ääriolosuhteissa, sillä talven kylmimpinä päivinä pakkanen on paukkunut noin -30 asteen lukemissa. Vastaavasti kesän kuumimpina hellejaksoina lämpötila on kivunnut Leppävirralla noin +30 asteen tietämille.

Aurinkovoimalasta päästötöntä sähköä tehtaan tarpeisiin

Innovatiivisen ja energiatehokkaan lämmitysjärjestelmän lisäksi uusi tehdas on talotekniikan osalta nollaenergiarakennus: energiajärjestelmän kirjaimellisena kruununa loistaa tehtaan katolle asennettu 702-paneelinen aurinkovoimala. Pohjois-Savon suurimpiin kuuluva 200 kilowatin tehoinen voimala tuottaa vuodessa sähköä noin 150 megawattitunnin edestä, eli noin 74 kerrostalokaksion vuosikulutusta vastaavan määrän. Virkin mukaan aurinkovoimalan tuottama sähkön määrä vastaa rakennuksen talotekniikan kulutusta.

– Uusi tehdas on talotekniikan osalta nollaenergiarakennus, kun voimalan tuotto kattaa muun muassa lämmitysjärjestelmän kuluttaman sähkön. Tuotto ja kulutus jakautuvat hieman eri sesonkeihin, mutta koko vuoden osalta tarkasteltuna tulos on nolla, Virkki kertoo.

Suuri aurinkovoimala kruunaa uuden tehdasrakennuksen energiajärjestelmän

Aurinkoisella kesäkaudella sähköä syntyy yli tarpeen, mikä sopii mainiosti, sillä HögforsGST:n tehtaan kuumin sesonki painottuu kesään ja syksyyn. Tuotantoprosessista yli jäävälle sähkölle löytyy toimitusjohtaja Hartmanin mukaan käyttöä.

– Asensimme tehtaan rakentamisen yhteydessä myös kuusi sähköauton latauspistoketta, joten aurinkoisina jaksoina auton akkua voi ladata omassa voimalassa tuotetulla aurinkosähköllä. Iltaisin ja viikonloppuisin, kun tehtaan kulutus on vähäistä, sähköä riittää myös myyntiin asti. Suurin osa tuotetusta sähköstä menee kuitenkin omaan käyttöön, Hartman arvioi.

Aurinkovoimalan tuottaman säästön Hartman arvioi vuositasolla tuhansien eurojen suuruiseksi, kun ostosähköä voidaan korvata itse tuotetulla energialla. Rahallista säästöä tärkeämpää on kuitenkin aurinkovoimalan vaikutus yrityksen hiilidioksidipäästöihin. Uusiutuva aurinkosähkö laskee HögforsGST:n vuosittaisia CO2-päästöjä arviolta 90 tonnin verran.

Lippulaivateknologiaa ja parantunutta kilpailukykyä

Kuten sanottua, modernien energiaratkaisujen kysyntä on voimakkaassa kasvussa, ja HögforsGST:n uusi tuotantolaitos valmistui vastaamaan juuri tähän kysyntään. Antti Hartmanin mukaan uusi tehdas ei tuo pelkästään lisää tuotantokapasiteettia, vaan parantaa myös yrityksen teknologista kilpailukykyä.

– Uuden tehtaan myötä meillä on entistä paremmat mahdollisuudet testata ja kehittää uusia ratkaisuja kontrolloidussa ympäristössä. Vaikka uudessa tehtaassa onkin tuotekehitykselle pyhitetty tila, koko rakennus toimii tarvittaessa suurena koelaboratoriona, kuten nykyinen lämmitysjärjestelmä osoittaa, Hartman naurahtaa.

Optimaaliset työskentelyolosuhteet, älykäs lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä sekä suuri aurinkovoimala ovat Hartmanin mukaan uuden tehtaan kolme tärkeintä ominaisuutta. Samalla se toimii esimerkkitoteutuksena lämpöpumppujen, maalämmön ja aurinkoenergian saumattomasta yhdistämisestä järjestelmäkokonaisuudeksi.

– Tehdasrakennus on ikään kuin HögforsGST:n lippulaivateknologian showroom, jossa HybridHEAT-konseptin monipuolisuus pääsee oikeuksiinsa. Olen valtavan ylpeä uuden tehtaamme hybriditoteutuksesta, Hartman päättää.

HybridHEAT yhdistää eri lämmitysmuodot tehokkaaksi kokonaisuudeksi, joka pienentää energiankulutusta ja asumisen päästöjä. Kiinteistönomistaja tai taloyhtiö: katso kuinka HybridHEAT voi auttaa sinua säästämään energiaa ja rahaa!

Lue lisää HybridHEATista täällä!